Äidit tarvitsevat lisää tukea raskauden ja synnytyksen jälkeen
Vuonna 2021 Suomessa oli lähes 1,6 miljoonaa äitiä ja vuoden 2020 aikana uusien biologisten äitien määrä kasvoi lähes 20 000:lla. Suomen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä on arvostettu ympäri maailman ja syystä – neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja imeväiskuolleisuus Suomessa on maailman alhaisinta.
Synnytyksen jälkeen palveluiden painopiste kuitenkin siirtyy äidin terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta vastasyntyneeseen, jonka seurauksena äidit voivat tuntea jäävänsä yksin omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevien asioiden kanssa.
Äidin kehossa tapahtuu lukemattomia muutoksia
Raskausaika ja synnytys mullistavat koko perheen, mutta etenkin äidin elämän monella tapaa. Jokapäiväinen arkielämä muuttuu perheen kasvaessa ja samaan aikaan äiti käy läpi lukuisia eri muutoksia mielensä ja kehonsa suhteen. Hormonitoiminta, aineenvaihdunta ja hengitys muuttuvat, samoin kehon koostumus ja vartalon rakenteet.
Raskausaika ja synnytys muuttavat kehoa nopeasti, ja näitä muutoksia voi olla vaikea hyväksyä. Sen lisäksi että ulkonäkö muuttuu, muutokset vaikuttavat ennen kaikkea kehon toiminnallisuuteen, joka voi tulla monelle äidille yllätyksenä.
Virtsankarkailu on yleistä raskauden ja synnytystä seuraavan vuoden aikana
Keskivartalon lihasten, pallean ja lantionpohjanlihasten toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat oireet kuten virtsankarkailu, alaselän ja lantion alueen kivut sekä laskeumaoireet ovat suhteellisen yleisiä raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Esimerkiksi virtsankarkailua esiintyy eri arvioiden mukaan raskauden aikana 30-70 prosentilla naisista ja vielä synnytystä seuraavan vuoden aikana virtsankarkailua esiintyy jopa 30-58 prosentilla naisista.
Toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat oireet voivat vähentää äidin hyvinvointia. Virtsankarkailulla, lantion ja alaselän alueen kivuilla sekä laskeumaoireilla on todettu olevan yhteyksiä muun muassa heikentyneeseen elämänlaatuun, mielenterveyden ongelmiin kuten masennusoireisiin ja ahdistukseen, alentuneeseen itsetuntoon ja muutoksiin seksuaalisuudessa.
Toimintahäiriöitä, kuten esimerkiksi virtsankarkailua, on mahdollista ennaltaehkäistä
Toimintahäiriöitä ja niiden aiheuttamia oireita on kuitenkin mahdollista ennaltaehkäistä liikunnan ja harjoitteiden avulla. Toimintahäiriöiden tutkiminen ja liikunnan ja harjoitteiden ohjaus ei kuitenkaan ole osa äitiysneuvolan määriteltyjä sisältöjä, eikä terveydenhoitajilla ole välttämättä resursseja opastaa äitejä synnytyksen jälkeisessä kuntoutuksessa.
Liikuntasuositukset kannustavat synnyttäneitä äitejä liikkumaan monipuolisesti ja tekemään lantionpohjan lihasten harjoitteita, mutta liikkumisen aloittaminen raskauden ja synnytyksen jälkeen voi olla monelle haastavaa, jonka vuoksi äidit kaipaisivat siihen tukea ja ohjausta.
Esimerkiksi Lehosmaan (2020) tutkimuksen mukaan 30 prosenttia synnyttäneistä naisista ei saanut lainkaan opastusta lantionpohjan lihasharjoitteluun raskauden aikana tai sen jälkeen. Nordic Fit Mama -yhteisössä teetettiin kysely keväällä 2022, jonka noin 500 vastaajasta noin 90 prosenttia koki, ettei saanut riittävästi tukea synnytyksen jälkeen. Myös YLEn teettämän kyselyn mukaan, neuvoloissa tulisi panostaa enemmän esimerkiksi vanhempien jaksamiseen.
Voiko verkkovalmennus tukea synnytyksestä palautumisessa ja edistää äitien ja koko perheen hyvinvointia?
Terveydenhuoltojärjestelmän ja siten myös äitiysneuvolan resurssit ovat rajalliset, jonka vuoksi tarvitsemme uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan varmistaa naisten yhtäläiset mahdollisuudet edistää palautumistaan raskaudesta ja synnytyksestä ja siten edistää ja tukea omaa hyvinvointiaan. Digiterveys (engl. eHealth) eli sähköiset terveyspalvelut ja digitaaliset terveyssovellukset voisivat olla yksi mahdollinen ratkaisu.
Verkkovalmennuksia on jo vuosia hyödynnetty menestyksekkäästi erilaisissa interventioissa, joiden tavoitteena on tukea terveellisiä elämäntapoja. Terveysteknologiaa ja etäohjausta on kansainvälisesti käytetty laajasti osana raskauden aikaista hoitoa ja seurantaa ja tulokset ovat olleet lupaavia. Teknologiaa on hyödynnetty jossain määrin myös synnyttäneiden naisten ohjauksen tukena, mm. painonhallinnassa, mutta liikuntaan ohjaamisen ja keskivartalon ja lantionpohjan lihasten harjoittamisen osalta ei löydy juurikaan tutkimusta verkkovalmennusten hyödyntämisestä tai niiden vaikuttavuudesta.
Kuntouta keskivartalo® -verkkovalmennuksen merkitystä synnytyksestä palautumiseen ja tutkittavien kokeman lantionpohjanlihasten ja syvien vatsalihasten tunnistamiseen on kuitenkin tutkittu vuonna 2019 julkaistussa Pro Gradussa (Takanen 2019). Tulosten mukaan valmennus paransi tutkittavien (n=16) kokemaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, lisäsi heidän tietouttaan ja paransi tutkittavien kokemaa lantionpohjalihasten ja syvien vatsalihasten aktivointia. Valmennus lisäsi positiivisia muutoksia arjessa ja paransi tutkittavien sosiaalisia suhteita.
Väitöskirjassani tutkin, voidaanko keskivartalon ja lantionpohjan lihasten vahvistamiseen
keskittyvän verkkovalmennuksen avulla tukea synnyttäneiden naisten hyvinvointia sekä edistää raskaudesta ja synnytyksestä palautumista. Tulosten tavoitteena on kehittää synnyttäneiden naisten saamaa ohjausta äitiysterveydenhuollossa ja edistää äitien – ja siten koko perheiden – hyvinvointia.
Kuntouta keskivartalo® osana äitiysterveydenhuoltoa kehittävää tutkimusta
Kaikilla Nordic Fit Mama 1 - Kuntouta keskivartalo® -valmennukseen osallistuvilla äideillä on mahdollisuus osallistua tutkimukseemme ja haluamme jo nyt lämpimästi kiittää kaikkia yli 300 tutkimukseen osallistunutta äitiä. Aineistonkeruu on loppusuoralla ja nyt kaipaisimmekin tutkimukseen osallistuneita ja jo ensimmäiseen kyselyyn vastanneita vastaamaan vielä tutkimuksen toiseen (valmennuksen päätyttyä) ja kolmanteen (6 kuukautta valmennuksen päätyttyä) kyselyyn.
❤️ Jokainen vastaus on meille arvokas, kun teemme työtä äitien hyvinvoinnin edistämiseksi. ❤️
Kirjoittaja: Iina Ryhtä, fysioterapeutti, TtM, väitöskirjatutkija Turun yliopisto
iikrry(at)utu.fi
Kuuntele myös Kehtaanko kysya? podcast jakso "Äitiysterveydenhuollon nykytila ja kehittäminen". Jaksossa keskustellaan millainen on Suomen äitiysterveydenhuollon nykytila ja kuinka sitä ollaan kehittämässä?
Podcastissa Nordic Fit Maman Riina Laaksonen ja tutkija Iina Ryhtä keskustelevat aiheesta ja Iina kertoo enemmän väitöskirjatutkimuksestaan sekä raskaana olevien ja synnyttäneiden liikuntaan ohjaamiseen liittyvän hoitosuosituksen laadinnasta.
Lähteet:
van den Heuvel, JF, Groenhof TK, Veerbeek JH, van Solinge WW, Lely AT, Franx A, Bekker MN. 2018. eHealth as the Next‐ Generation Perinatal Care: An Overview of the Literature. Journal of Medical Internet Research, 20 (6), e202.
Duodecim Terveyskirjasto 2021. Virtsankarkailu naisella.
Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 4.10.2022).
Mediuutiset 2019. Verkkovalmennus tehokas keino kuntouttaa äitejä synnytyksen jälkeen.
L 1326/2010 Terveydenhuoltolaki, 15 § Neuvolapalvelut.
Lehosmaa J. 2020. Synnyttävien äitien lantionpohjan lihasharjoittelun ohjausta tulisi kehittää. Fysioterapia 01/2020, 20–25.
Mendes A, Hoga L, Gonçalves S, Silva P, Pereira P. 2017. Adult women's experiences of urinary incontinence: a systematic review of qualitative evidence. The Joanna Briggs Institute. JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Reports 15(5), 1350-1408.
Moossdorff-Steinhauser HFA, Berghmans BCM, Spaanderman MEA, Bols EMJ. 2021. Urinary incontinence during pregnancy: prevalence, experience of bother, beliefs, and help-seeking behavior. Int Urogynecol J. 2021;32(3):695-701. doi:10.1007/s00192-020-04566-0
Sherifali D, Nerenberg KA, Wilson S, Semeniuk K, Ali MU, Redman LM, Adamo KB. 2017. The Effectiveness of eHealth Technologies on Weight Management in Pregnant and Postpartum Women: Systematic Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res. 2017 Oct 13;19(10):e337.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. toim. Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T.
Terveyskylä.fi. 2018. Kuntoutuminen raskauden ja synnytyksen jälkeen.
Thom DH, Rortveit G. 2010. Prevalence of postpartum urinary incontinence: a systematic review. Acta Obstet Gynecol Scand. 2010;89(12):1511-1522. doi:10.3109/00016349.2010.526188
Tilastokeskus 2021. Äidit tilastoissa 2021.
UKK Instituutti. 2022. Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen 2022.
Wesnes SL, Hannestad Y, Rortveit G. Delivery parameters, neonatal parameters and incidence of urinary incontinence six months postpartum: a cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand. 2017;96(10):1214-1222. doi:10.1111/aogs.13183
Woodley SJ, Lawrenson P, Boyle R, et al. 2020. Pelvic floor muscle training for preventing and treating urinary and faecal incontinence in antenatal and postnatal women. Cochrane Database Syst Rev. 2020;5(5):CD007471. Published 2020 May 6. doi:10.1002/14651858.CD007471.pub4
