Moni ajattelee menopaussin eli vaihdevuosien olevan se aika naisen elämässä, kun yhtäkkiä viidenkympin tienoilla estrogeenitasot romahtavat – ja se oli sitten siinä; parasta ennen päivämäärä umpeutui, tai kuten englanniksi sanotaan: ”shop is closed for business”.

Harva meistä kuitenkaan tietää, että menopaussiin oikeastaan siirrytään hiljalleen. Kyse on vuosien prosessista, jossa meidän kehossa alkaa tapahtumaan hienovaraisia hormonaalisia muutoksia, jotka alkavat useimmilla meillä ilmenemään mitä kummallisimpina oireina.

Näitä menopaussia edeltäviä ja ympäröiviä vuosia kutsutaan esivaihdevuosiksi eli premenopaussiksi tai perimenopaussiksi. Vaikka termien merkitys hieman eroaakin toisistaan, käytetään niitä usein toistensa synonyymeinä.

Milloin esivaihdevuodet alkavat

Tästä on käsite-eroja ihan jo tutkimuksiakin tarkastellessa. Jotkut sanovat, että esivaihdevuodet alkavat noin 7 vuotta ennen menopaussia, toiset taas, että menopaussiin liittyvät muutokset alkavat jopa noin 15 vuotta ennen menopaussia (McCarthy, M., & Raval, A. P., 2020).  

Menopaussi on yksi päivä naisen elämästä. Se on päivä, jolloin edellisistä kuukautisista on kulunut vuosi ja seuraavia kuukautisia ei enää ole odotettavissa. Jos naisen menopaussi alkaa keskimäärin 51-vuotiaana (Tiitinen, A., 2023), voi tutkimusten mukaan esivaihdevuosioireet alkaa jo 37-vuotiaana, tai aiemminkin.

Kyllä, luit oikein. Monet meistä kolmekymppisistä koemme jo esivaihdevuosiin liittyviä hormonaalisia muutoksia ja niistä johtuvia oireita.

Hormonaaliset muutokset ja niiden aiheuttamat oireet

Esivaihdevuosi- ja menopaussioireet liittyvät pääasiassa naisen tärkeimpien sukuhormoneiden, eli estrogeenin ja progesteronin laskuihin. Naisesta riippuen alkavat meillä progesteronitasot laskemaan jo noin 30-vuotiaana (Lipson, S. F., & Ellison, P. T., 1992), kun taas estrogeenitasot alkavat fluktuoiden laskemaan viimeistään hieman päälle 40-vuotiaana (McCarthy, M., & Raval, A. P., 2020).  

Nämä hormonaaliset muutokset tuovat mukanaan kaikenlaisia oireita, joiden kanssa moni meistä sitten hiljaa kamppailee. Progesteroni ja estrogeeni vaikuttavat nimittäin naisen kehossa:

• lisääntymisterveyteen,
• monipuolisesti esimerkiksi lihasten- ja luuston terveyteen,
• aineenvaihduntaan,
• lämpötilan säätelyyn,
• kehon tulehdustilaan,
• ihon terveyteen,
• mielialaan,
• uneen,
• jaksamiseen
• ja vaikkapa immuniteettiin

(Davis, S. R., et al 2012, Taneja V., 2018, Wang, Y., Mishra, A., & Brinton, R. D., 2020).

Eipä siis ole ihme, että moni meistä päätyy lääkärin vastaanotolle valittaen jatkuvaa väsymystä, mielialan heittelyä, aivosumua, kipuherkkyyttä, univaikeuksia, painonnousua, kuumia aaltoja, ahdistuneisuutta ja erilaisia nivel- ja iho-oireita.

Nämä hormonaaliset muutokset eivät kuitenkaan näy perusverikokeissa, joita tyypillisesti esimerkiksi työterveydessä otetaan, minkä seurauksena jopa me itse alamme epäilemään omia tuntemuksiamme ja kokemustamme.

Ja sitten jäämmekin oireidemme kanssa yksin.

Mistä apua oireisiin - hormonaaliset valmisteet?

Pitäisikö sitten vain aloittaa hormonaalinen valmiste, jotta oireet saadaan kuriin? Hormonikorvaushoidolla on aikansa ja paikkansa ja joskus, varsinkin aivan vaihdevuosia edeltävinä ja ympäröivinä vuosina (tyypillisesti 45-55 vuotiaana), siitä voi olla aidosti terveydellisestikin isompi hyöty, kuin haitta naiselle (Hodis, H. N., & Mack, W. J., 2022) – puhumattakaan sen vaikutuksesta elämänlaatuun.

Aivan liian vähän kuitenkin puhutaan elintapojen merkityksestä hormonaalisissa muutoksissa. Vaikka emme voi välttää vaihdevuosissa tapahtuvia hormonimuutoksia elintavoilla, niin voimme merkittävästi vähentää niiden aiheuttamia oireita ja vähentää hormonitasojen laskuihin liittyviä sairaudellisia riskitekijöitä (Davis, S. R 2012).

Naisilla nimittäin (esi)vaihdevuosissa kasvaa merkittävästi riski sairastua mm. metabolisiin sairauksiin (kuten diabetekseen), sydän- ja verisuonisairauksiin, muisti- ja autoimmuunisairauksiin (McCarthy, M., & Raval, A. P., 2020, Hodis, H. N., & Mack, W. J., 2022).

Hormonaalista tasapainoa tukevat elintavat

Naisen hormonaalista terveyttä tukeviin elintapoihin lukeutuvat muun muassa:

• anti-inflammatorinen ruokavalio (Välimeren ruokavaliota mukaillen),
• riittävä liikunta ja etenkin lihaskuntoharjoitus,
• säännöllinen unirytmi ja riittävä palautuminen,
• alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentäminen tai välttäminen ja
• terve painonhallinta

(Colpani, V., et al 2018, Silva, T. R., 2021).

Lisäksi stressinhallinnan merkitys korostuu esivaihdevuosissa, koska progesteroni- ja estrogeenitasojen laskun myötä meidän kehon luontainen stressinsietokyky alkaa heikentymään (Verma, R., et al., 2011). Pitkittynyt stressi lisäksi vähentää sukuhormoneiden tasoja ja voi edesauttaa hormonaalisen epätasapainon syntymistä (Nakamura, K., Sheps, S., & Arck, P. C., 2008, Lewinski, A., & Brzozowska, M., 2022).

Elintapamuutokset - mistä lähteä liikkeelle?

Näiden elintapamuutosten tekeminen on usealle meistä iso haaste. Omaa kehoa tulisi ymmärtää, jotta muutoksia voisi tehdä kehoa kuunnellen, mutta suurin osa meistä on ajautunut kehoyhteydestä erilleen – tai sitä ei ole alun perinkään päässyt muodostumaan. Monella taas on niin useat elämän osa-alueet krempallaan, ettei edes tiedä mistä lähtisi liikkeelle.

Onneksi nykyään esivaihdevuosista ja niihin liittyvistä haasteista puhutaan enemmän ja niihin liittyviä tabuja on alettu rikkomaan. Suomessakin toimiva Uoma Health on tehty nimenomaan esivaihdevuosi-ikäisten naisten tarpeet keskiössä.

Uoma Healthin 10-viikon Vitality for Life on elintapalääkäreiden tekemä valmennusohjelma, joka pureutuu keskeisimpiin elintapamuutoksiin ja psykologisiin tekijöihin, jotka tukevat naisen kokonaisvaltaista hyvinvointia – tietysti näyttöön perustuen. Kenenkään naisen ei pitäisi jäädä yksin oireidensa tai elintapoihin liittyvien haasteiden kanssa.

Tabuista eroon - menopaussi tuo paljon hyvää naisen elämään

Vaihdevuodet kantavat edelleen harmillisen negatiivisen leiman, josta liian usein hävetään puhua ääneen. Kunpa meillä oltaisiin avoimempia näkemään tätä elämänvaihetta uusien linssien läpi.

Esimerkiksi Japanissa menopaussi, eli ”konenki”, nähdään uudistumisen ja uuden energian aikakautena (Melby M 2005) kun taas Australian alkuasukaskulttuureissa menopaussin ylittäneet naiset nousevat heimostatuksessaan ​ (Jones, E. K. 2012)

Menopaussi tuo myös tullessaan paljon muutakin hyvää naisen elämään. Tutkimusvalossa nimittäin menopaussin ylittäneet naiset ovat usein aiempaa tyytyväisempiä elämäänsä (Kim ES 2021) ja kokevat henkilökohtaisen vapauden (Nazarpour, S. 2020) ja elämänhallinnan (Velasco-Téllez 2020) lisääntymistä, kun hormonaalisiin muutoksiin liittyvät keholliset oireet vähentyvät ja vuosien tuoma elämänviisaus ja -kokemus karttuu (Nazarpour, S. 2020).

Muistan kuulleeni joskus vanhan intiaanisanonnan, joka menee kutakuinkin näin: fertiili-ikäisenä nainen harjoittelee voimaansa, menopaussissa nainen astuu siihen. Kunpa jokainen nainen muistaisi tämän.

Kirjottaja:

LT Jenni Hyysalo

Elintapalääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt naisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Kuuntele myös Kehtaanko kysyä? podcast Naisen väsymys ja raudanpuute, missä keskustelemme Jennin kanssa edellä mainituista asioista sekä väsymyksen ja perimenopaussin yhteydestä. Kuulet myös vinkkejä, kuinka voit helpottaa ruuhkavuosien mukanaan tuomaa kuormitusta. 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

REFERENSSIT:

McCarthy, M., & Raval, A. P. (2020). The peri-menopause in a woman’s life: A systemic inflammatory phase that enables later neurodegenerative disease. Journal of Neuroinflammation, 17(317). https://doi.org/10.1186/s12974-020-01998-9

Santoro, N. (2016). Perimenopause: From Research to Practice. Journal of Women's Health (Larchmont), 25(4), 332-339. https://doi.org/10.1089/jwh.2015.5556

Tiitinen, A. (2023). Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. Haku: lokakuussa 2023.

Lipson, S. F., & Ellison, P. T. (1992). Normative study of age variation in salivary progesterone profiles. Journal of Biosocial Science, 24, 233-244.

Davis, S. R., Castelo-Branco, C., Chedraui, P., Lumsden, M. A., Nappi, R. E., Shah, D., & Villaseca, P. (2012). Understanding weight gain at menopause. Climacteric, 15(5), 419-429. https://doi.org/10.3109/13697137.2012.707385

Taneja, V. (2018). Sex hormones determine immune response. Frontiers in Immunology, 9, Article 1931. https://doi.org/10.3389/fimmu.2018.01931

Verma, R., Balhara, Y. P. S., & Gupta, C. S. (2011). Gender differences in stress response: Role of developmental and biological determinants. Industrial Psychiatry Journal, 20(1), 4-10. https://doi.org/10.4103/0972-6748.98407

Colpani, V., Baena, C. P., Jaspers, L., van Dijk, G. M., Farajzadegan, Z., Dhana, K., Tielemans, M. J., Voortman, T., Freak-Poli, R., Veloso, G. G. V., Chowdhury, R., Kavousi, M., Muka, T., & Franco, O. H. (2018). Lifestyle factors, cardiovascular disease and all-cause mortality in middle-aged and elderly women: A systematic review and meta-analysis. European Journal of Epidemiology, 33(9), 831-845. https://doi.org/10.1007/s10654-018-0374-z

Silva, T. R., Oppermann, K., Reis, F. M., & Spritzer, P. M. (2021). Nutrition in menopausal women: A narrative review. Nutrients, 13(7), 2149. https://doi.org/10.3390/nu13072149

Nakamura, K., Sheps, S., & Arck, P. C. (2008). Stress and reproductive failure: Past notions, present insights and future directions. Journal of Assisted Reproduction and Genetics, 25(2-3), 47-62. https://doi.org/10.1007/s10815-008-9206-5

Allsworth JE, Clarke J, Peipert JF, Hebert R, Cooper A, Boardman LA. The influence of stress on the menstrual cycle among newly incarcerated women. Womens Health Issues. 2007;17:202–9. [PMC free article] [PubMed] [Google Scholar] [Ref list]

Lewinski, A., & Brzozowska, M. (2022). Female infertility as a result of stress-related hormonal changes. Short Review, 094-098. https://doi.org/10.53260/grem.22302035

Wang, Y., Mishra, A., & Brinton, R. D. (2020). Transitions in metabolic and immune systems from pre-menopause to post-menopause: Implications for age-associated neurodegenerative diseases. F1000 Faculty Reviews, 9, 68. https://doi.org/10.12688/f1000research.21599.1

Hodis, H. N., & Mack, W. J. (2022). Menopausal hormone replacement therapy and reduction of all-cause mortality and cardiovascular disease: It is about time and timing. Cancer Journal, 28(3), 208-223. https://doi.org/10.1097/PPO.0000000000000591 

Melby, M. (2005). Vasomotor symptom prevalence and language of menopause in Japan. Menopause, 12 (3), 250–257. URL (abstract): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15879913

Jones, E. K., Jurgenson, J. R., Katzenellenbogen, J. M., & Thompson, S. C. (2012). Menopause and the influence of culture: another gap for Indigenous Australian women? BMC Women's Health, 12, Article 43. https://doi.org/10.1186/1472-6874-12-43

Kim, E.S., Delaney, S.W., Tay, L., Chen, Y., Diener, E., and VanderWeele, T.J. (2021). Life satisfaction and subsequent physical, behavioral, and psychosocial health in older adults. Milbank Quarterly, 99:209-239.

Nazarpour, S., Simbar, M., Ramezani Tehrani, F., & Alavi Majd, H. (2020). Factors associated with quality of life of postmenopausal women living in Iran. BMC Women's Health, 20, Article 104. https://doi.org/10.1186/s12905-020-00987-7

Velasco-Téllez, C., Cortés-Bonilla, M., Ortiz-Luna, G., Sánchez-Zelayeta, L., Méndez-Serrano, H., Salazar-Jiménez, C., Zavala-García, A., & Sánchez-Cevallos, A. (2020). Quality of Life and Menopause. Journal Name, Volume(Issue). https://doi.org/10.5772/intechopen.88983