Vauvavuosi on ajanjakso, jolloin muutos on ainoa pysyvä asia. Hyvä lähtökohta on siis olla odottamatta mitään ja varautua kaikkeen - ja muistaa, että useimmiten ongelmiin löytyy kyllä ennen pitkää ratkaisu.

Imetys voi kuitenkin olla pysyvää, sillä imetyksen hyödyt sekä lapselle että äidille ovat kiistattomat. Suositus on, että lasta ruokitaan pelkästään rintamaidolla 4-6 kuukauden ikään asti. Imetystä suositellaan jatkettavan niin kauan kuin se äidistä ja lapsesta hyvältä tuntuu, jopa yli vuoden ikään. 

Aina imetys ei kuitenkaan ole mahdollista. Jos imettäminen ei syystä tai toisesta onnistu tai ole vaihtoehto, asiasta ei tule ottaa paineita. Tärkein, mitä äiti voi lapselleen antaa on rakkaus eikä pulloruokinta estä sitä antamasta.

Imettämistä kannatta kuitenkin yrittää, jos se on terveyssyistä mahdollista. Terveyshyötyjen lisäksi imettäminen on helppo ja myös edullinen tapa ruokkia lapsi. Maito on aina mukana, oikean lämpöistä, pulloja ja niiden pesemistä ei tarvita ja vauvan voi ruokkia helposti missä ja milloin vain.

Mitä ovat vauvavuoden "hulinat" ja miten niistä selviää?

Jokainen äiti on erityisesti esikoisensa kanssa hieman ulalla eikä imetys ainakaan alussa välttämättä suju ongelmitta. Asiaa ei helpota se, että vuoden aikana mennään vaiheesta toiseen ja aina kun tuntuu, että joku asia alkaa tulla rutiiniksi, seuraava vaihe muuttaa sen ja arki muuttuu taas.

Uudet kehitysvaiheet muuttavat vauvan käytöstä ja heijastuvat myös imetykseen. Usein helposti ajatellaan, että imetys ei toimi ja jotain pitäisi muuttaa, vaikka todellisuudessa muutos syömisessä, käytöksessä tai nukkumisessa johtuu vauvan kehitysvaiheesta. Useimmat vauvat esimerkiksi valvottavat vanhempiaan vaikka vanhemmat tekisivät mitä ja vaikka äiti olisi istunut lapsi rinnallaan koko päivän.  

Vauva kehittyy hurjaa vauhtia eikä ole ihme, että he välillä ovat levottomia. Vanhemmuudessa helpottaa kun hyväksyy ja tiedostaa, että hulinavaiheet ovat kuitenkin vain vaiheita ja ne menevät ohi.

Rintaraivarit

Vauva saattaa alkaa saada ns. rintaraivareita 2-3 kuukauden iässä. Hän voi kiukutella, hylkiä rintaa eikä suostu imemään vaikka edellisestä syöttökerrasta olisi aikaa. 

Rintaraivareilla voi olla monta eri syytä. Saattaa olla, että maidonnousu on hidastunut (esimerkiksi kuukautisista johtuen) tai se suihkuaa liian voimakkaasti. Tai voi olla että vauvan imuteho on tehostunut niin, että se saa vatsansa täyteen nopeammin eikä tarvitse enää niin tiuhaa syöttämistä. Tai vauvalla on kipuja, esimerkiksi hampaat puhkeamassa vaikkei niistä vielä näy merkkejä. 

Koska syitä raivareihin on monia, kannattaa niiden hillitsemiseksi kokeilla eri keinoja. Vauvaa voi yrittää syöttää kun hän on puoliunessa tai jopa nukkuu. Yösyötöt olisi hyvä tehdä hämärässä, rauhallisesti. Syöttöasentoa voi muuttaa. Vauva voi reagoida muutokseen niin, että hän alkaa huutamisen sijaan syödä. Levottomalle vauvalle voi hyräillä ja häntä voi lempeästi hytkytellä.

Entä ne kuuluisat ilmavaivat?

Erityisesti jos maito suihkuaa rintaan suurella paineella, voi vauva niellä ilmaa. Seurauksena ovat ilmavaivat, jotka voivat aiheuttavaa kipua. Maidon voi imetyksen alussa antaa suihkuta esimerkiksi harsoon, jotta pahin paine hellittää. 

Imetysasennon muuttaminen saattaa myös tuoda helpotusta. Kokeile imettää vauvaa niin, että hän on sylissäsi tuettuna, pystyasennossa.  

Kansankielessä ilmavaivoista puhutaan usein koliikkina, mutta koliikki eli itkuisuus ei välttämättä johdu ilmavaivoista vaan sen syy jää useimmiten hämärän peittoon. Koliikki on yleisnimitys vauvojen selittämättömälle itkuisuudelle, joka yleensä hellittää kolmen kuukauden ikään mennessä. Itkuisuuden syitä on hyvä etsiä neuvolan kanssa.

Tieto ja tuki auttavat 

Erityisesti esikoisen vauvavuosi on todellinen seikkailu, jonka käänteitä ei voi ennakoida. Sen aikana äiti toipuu synnytyksestä ja muuttuu äidiksi. Vauva taas opettelee elämään tässä maailmassa. Molempien tunteet ja olot vaihtelevat. 

Aikoinaan äidit saivat tukea lähipiiriltään mutta nykyisessä ydinperhesysteemissä he tuntevat itsensä usein yksinäisiksi. Avun pyytäminenkin voi olla vaikeaa, jos siihen ei ole aikaisessa elämässään tottunut. 

Jos koskaan niin vastasyntyneen kanssa elämistä opetellessaan apua pitäisi kuitenkin osata sekä pyytää ja että vastaanottaa. Kenenkään ei pitäisi joutua yksin etsimään ratkaisuja ongelmiinsa. Juttele jaksamisestasi rohkeasti neuvolan kanssa ja puhu myös läheisillesi ja kysy neuvoa ongelmiin.

Useimpiin rintaruokinnan ongelmiin löytyy ratkaisu. Olemme koonnut yhdessä Imetyksen tuki ry:n kanssa Imetysoppaan, jonka voit ladata maksutta alta. Voit valmistautua imetykseen tutustumalla oppaaseen jo raskausaikana tai etsiä siitä vastauksia yleisimpiin imetysongelmiin ja -kysymyksiin niiden tullessa vastaan. Imetysoppaassa on kootusti tietoa mm. rintatulehduksesta, imetysasennoista, maidon riittävyydestä ja tissistä vieroittamisesta.

PIENI IMETYSOPAS

Pieni imetysopas ei itseasiassa ole kovin pieni, vaan sisältää 10 kappaletta tuhtia tietoa imetyksen eri aiheista, asiakkaidemme ihania imetystarinoita mm. vauvojen erilaisuudesta, syömis- ja torkkumismaratoneista. Lisäksi saat tallenteen Imetyksen tuen kanssa pidetystä webinaarista Vauvavuoden hulinat.

"Söit, itkit, söit, huusit, puklasit, söit. Rintani suihkusivat, olin maidosta, hiestä ja puklusta märkä mytty sängyn reunalla. Itkin, en ehtinyt syödä, nuokuin, irvistin kivusta ja pelkäsin, koska seuraava syöttö on. Sylissäni heijasin sinua ja hoin: "Nuku vain, ei ole hätää". Toivoin, että joku tulisi, heijaisi ja lohduttaisi minuakin. Yksi päivä, yksi yö kerrallaan me selviämme, ajattelin. 

Ulkopuoliset pyörittää silmiä. Pyörittäkööt. Ei kukaan, ei kukaan, kuin toinen saman kokenut voi tietää millaista se on. Se itkuhuuto ei yksinkertaisesti lopu ennen, vaikka miten elokuvissa vauvat syövätkin hiljaa ja tyytyväisinä."

Emme voi kylliksi kiittää ihania asiakkaitamme imetystarinoidensa jakamisesta. Julkaisemme niitä nyt ensimmäistä kertaa ja ne tarjoavat upeaa vertaistukea ja samaistumisen paikkoja joita olisimme itsekin omilla imetysmatkoillamme tarvinneet 🙏.

"En ennen ensimmäistä lastani edes itse ymmärtänyt, kuinka tärkeää imetys itselleni olikaan."

Lähde: Imetyksen tuki ry:n Anna Groundström