Synnytys on niin kertakaikkisen ainutlaatuinen ja ihmeellinen tapahtuma, että sen kuuluu herättää moninaisia tunteita, myös pelkoa. Epävarmuutta voi herättää myös se, kuinka raskaudesta siirrytään syntymän jälkeen vanhemmaksi.

Kaikenlaista synnytyspelkoa voi ja kannattaa hoitaa. Yksi hoidon tärkeimmistä elementeistä on
luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, jotta pelon tai pelkojen käsittely on ylipäänsä mahdollista.

Lievä synnytyspelko on normaalia

On aivan normaalia kokea lievää synnytyspelkoa. Parhaimmillaan se tuottaa positiivista stressiä ja helpottaa synnytykseen valmistautumisessa. Eräs sittemmin eläköitynyt synnytyslääkäri tapasi sanoa, että nainen joka väittää ettei synnytys lainkaan pelota on joko epärealisti tai epärehellinen.

Synnytyspelon taustalla voivat olla oikeastaan kaikki aikaisemmat kokemukset elämässä. Jokaisen pelko on yksilöllinen.

Pelko sinänsä ei ole niinkään ongelma, vaan se, miten paljon pelko vaikuttaa muuhun elämään, tunteisiin ja mielialaan. Se voi myös haitata synnytykseen suhtautumista ja tehdä siitä tarpeettoman negatiivisen.

Synnytyssalissa hoitamaton synnytyspelko näkyy synnytyksen hidastumisena ja voimakkaampana kipukokemuksena. Se lisää myös riskiä synnytyksen aikaisille toimenpiteille, esimerkiksi imukuppisynnytykselle.

Latenssivaihe ja synnytyksen käynnistyminen

Synnytyksen käynnistymisestä tiedetään edelleen hämmästyttävän vähän. Meillä ei esimerkiksi ole tarkkaa tietoa siitä, miksi synnytys käynnistyy juuri silloin kun käynnistyy. Sen sijaan tiedämme, että etenkin siinä vaiheessa kun synnytys on käynnistymässä, voi voimakas pelko tai stressi rajoittaa kehon omaa oksitosiinituotantoa jota tarvitaan, jotta supistukset käynnistyisivät kunnolla.

Latenssivaihe tarkoittaa vaihetta, joka edeltää synnytyksen varsinaista avautumisvaihetta. Latenssista puhutaan ennen kuin synnytys on ”virallisesti” käynnissä. Tämä vaihe on monelle uuvuttavin, koska vaikka supistukset ovat vähemmän intensiivisiä kuin myöhemmin synnytyksen edetessä ja supistukset myös taukoavat hetkittäin, voi latenssi etenkin ensisynnyttäjien kohdalla kestää todella pitkään. Ja todella pitkään voi tarkoittaa jopa päiviä.

Jos pystymme tavalla tai toisella edesauttamaan rentoutumista, turvan tunnetta ja hyvää oloa latenssivaiheessa, edellytykset synnytyksen sujuvalle etenemiselle seuraavaan vaiheeseen ovat paremmat. Synnytysvalmennus ja mahdollisen synnytyspelon hoito auttavat oleellisesti äitiä suhtautumaan tulevaan synnytyksen luottavaisin mielin. Silloin saavutetaan todennäköisemmin synnytyksen etenemisen kannalta tärkeät turvallisuuden tunne ja rentoutuminen.

Lievä synnytyspelko voi olla jopa hyödyllistä, vaikea pelko taas hankaloittaa synnytyksen etenemistä

Lievä synnytyspelko motivoi hankkimaan lisätietoa ja valmistautumaan synnytykseen, mikä on synnytyksen ja myös varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden kannalta positiivinen asia. Tällaista pelkoa voisi kuvata hyvänlaatuiseksi ja yleiseksi. Tällöin tilanne on ratkaistavissa tiedolla ja keskustelulla läheisten ja tarvittaessa ammattilaisten kanssa.

Voimakasta synnytyspelkoa kokee puolestaan noin joka kymmenes synnyttäjä. Tällainen pelko
uhkaa perheen hyvinvointia sekä raskausaikana että myös sen jälkeen. Hoitamattomana voimakas synnytyspelko ja siihen liittyvä ahdistus voivat esimerkiksi lisätä riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sekä haastaa varhaista äiti-lapsi vuorovaikutusta.

Voimakas synnytyspelko voi myös todella ihan konkreettisesti haitata synnytyksen kulkua. Pelko heikentää oksitosiinin eli synnytyksen kannalta kriittisen hormonin eritystä. Tämä saa synnytyksen etenemään tavallista hitaammin. Luottamus ja turvan tunne ovat avainasemassa synnytyksen hyvälle etenemiselle.

Hoitamaton pelko lisää riskiä synnytyskomplikaatioille

Synnytyspelko on diagnoosina yleistynyt viimeisen 15 vuoden aikana huimasti. Vuonna 2006 1,8%:lla ja vuonna 2020 10,7%:lla synnyttäjistä oli syntymärekisteriin raportoitu synnytyspelko.

Samalla synnytyspelko on syynä yhä useamman synnyttäjän suunniteltuun keisarileikkaukseen. Vuonna 2020 40% suunnitteluista keisarileikkauksista tehtiin synnytyspelon takia, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 7,4%. Yleisesti ottaen alatiesynnytys on ehdottomasti turvallisin tapa synnyttää ja siksi tähän kehitykseen kannattaa kiinnittää huomiota.

On tärkeä muistaa, että ketään ei Suomessa pakoteta synnyttämään alateitse. Pelkkä tämän asian ymmärtäminen usein helpottaa alatiesynnytykseen kohdistuvan pelon käsittelyä. Koska pelko itsessään vaikuttaa synnytyksen kulkuun on joissakin tilanteissa sekä fyysisestä että psykologisesta näkökulmasta turvallisinta valita synnytystavaksi suunniteltu keisarileikkaus.

Apua kannattaa hakea

Voimakkaaseen synnytyspelkoon liittyvät negatiiviset ajatukset synnytyksestä on hyvä tunnistaa ja hakea apua. Kielteinen suhtautuminen sairaalaan tai epäluottamus itseen tai henkilökuntaan estää rentoutumisen ja voi siten aivan konkreettisesti haitata synnytystä. Tavallista on myös pelko siitä että itselle tai lapselle tapahtuu jotain peruuttamatonta ja vaarallista synnytyksen aikana. Tätäkin pelkoa pystyy hyvin työstämään raskausaikana kätilön, lääkärin tai perinataalipsykologin kanssa.

Synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on neuvola, josta odottaja saa tarvittaessa lähetteen oman alueen synnytyssairaalaan.

Nordic Fit Maman yhteistyökumppanin Islan kautta on mahdollisuus täydentää hoitoa ja mikäli pelkkä sairaalakäynti tuntuu ahdistavalta tai haastavalta aiempien kokemusten perusteella, Isla tarjoaa keskustelulle erillisen kanavan ja neutraalin maaperän.

Kirjoittaja: Aura Pyykönen, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Lääketieteen ja kirurgian tohtori, perustaja, Isla Terveys.