Voidaksemme hyvin, tarvitsemme muun muassa ravintorikasta ruokaa, palauttavaa lepoa ja unta, monipuolista liikettä, joustavaa mieltä ja vastavuoroista, lempeää vuorovaikutusta sekä toisten että itsemme kanssa. Hyvinvointi on kokonaisuus, jota voisi ajatella korttitalona. Jos yksi kortti horjuu, niin sillä voi olla valtava vaikutus kokonaiskuvan kannalta. Kokemus hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä saattaa muuttua elämän aikana, ja isot muutokset, kuten esimerkiksi äidiksi kasvaminen, voivat horjuttaa hyvinvointiamme usean eri asian muuttuessa lyhyessä ajassa. 

Voisiko yksi ensimmäisistä konkreettisista keinoista oman hyvinvoinnin edistämisessä olla liikkumisen lisääminen? Liikkumisen on todettu olevan yhteydessä myös hyvinvoinnin muihin tekijöihin, kuten uneen, palautumiseen ja mielenterveyteen, joten jo tekemällä yhden muutoksen, voit edistää hyvinvointiasi usealla eri tavalla. Vaikka tiedämme, että liikkuminen linkittyy hyvinvointiimme läpi elämän ja sillä on kiistattomia terveyshyötyjä, moni meistä liikkuu terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liian vähän.

Miksi äidit eivät liiku riittävästi?

Liikkumattomuus koskettaa suurta osaa väestöstä. Tutkimuksen mukaan vain kolmannes yli 18- vuotiaista naisista Suomessa liikkui suositusten mukaisesti. Raskauden edetessä liikkumisen määrä usein vähenee, ja on tavallista, että synnytyksen jälkeen liikkumisen määrä ei palaa raskautta edeltäneelle tasolle esimerkiksi ajan puutteen, väsymyksen tai lapsen hoitoon liittyvien prioriteettien vuoksi.

Myös tiedon saannin ongelmien, neuvojen ja rohkaisun puutteen sekä alhaisen motivaation on todettu olevan esteinä riittävälle liikkumiselle synnytyksen jälkeisenä aikana. Yksi keino edistää liikkumista ja tarjota tukea liikkumisen aloittamiseen synnytyksen jälkeen, voisi löytyä digitaalisten terveysratkaisujen parista.

Digitaaliset terveysratkaisut hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisilla terveysratkaisuilla (engl. eHealth) tarkoitetaan terveydenhuollon digitaalisia tietojärjestelmiä, -palveluita ja välineitä, joiden pyrkimyksenä on parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä terveydenhuollon tehokkuutta ja toimivuutta. Digitaalisia terveysratkaisuja ovat muun muassa digitaaliset terapiat, verkkovalmennukset, mobiililaitteet ja -sovellukset (engl. mHealth) sekä puettavat laitteet (engl. wearables).

Digitaalisten terveysratkaisujen hyödyntämistä sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen on tutkittu kansainvälisesti enenevissä määrin 2010-luvulta lähtien ja tulokset ovat olleet lupaavia. Suomessa vastaava tutkimus on kuitenkin vähäistä, vaikka tutkittua tietoa tarvitaan, jotta digitaalisten terveysratkaisuja olisi mahdollisuus hyödyntää tulevaisuudessa monipuolisesti osana terveyden edistämistä.

Kuntouta keskivartalo® -verkkovalmennuksen vaikuttavuuden tutkimus osana väitöskirjatutkimusta

Väitöskirjassani tutkin digitaalisten terveysratkaisujen vaikuttavuutta äitien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä kolmen eri osatutkimuksen avulla. Toisessa osatutkimuksessa olemme tutkineet Kuntouta keskivartalo® -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta äitien hyvinvointiin. (Äitien hyvinvointi ja tukeminen synnytyksen jälkeen (nordicfitmama.fi)).

Tutkimuksessa osallistujat vastasivat kyselylomakkeisiin ennen valmennuksen aloittamista, valmennuksen päätyttyä sekä kuusi kuukautta valmennuksen jälkeen. Hyvinvointia mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) elämänlaatua mittaavan kyselyn avulla, jossa osallistujat vastasivat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatuaan sekä elinympäristöään koskeviin kysymyksiin. Elämänlaatua koskevan kyselyn lisäksi kysyimme liikkumisesta, virtsankarkailusta ja alaselän sekä lantion alueen kivuista. Analyysivaiheessa, näiden kaikkien kyselyiden vastauksia verrattiin mittauspisteiden välillä sekä suhteessa toisiinsa. 

Olemme analysoineet nyt aineiston, joka on kerätty ennen valmennuksen aloittamista ja sen päättymisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksista saamme kertoa kuitenkin vasta, kun tieteelliset artikkelit on julkaistu. Osallistujista voimme kuitenkin kertoa jo sen verran, että äidit olivat selkeästi hyvin motivoituneita. Äidit kertoivat osallistuneensa Kuntouta keskivartalo -valmennukseen, koska he halusivat edistää omaa hyvinvointiaan (90% osallistujista) ja lantionpohjan lihasten toimintakykyä (85% osallistujista). Osallistujat harjoittelivat erittäin säännöllisesti ja 68% kertoi harjoittelevansa vähintään neljä kertaa viikossa. Valmennukseen oltiin tyytyväisiä ja 92% osallistujista koki hyötyneensä valmennuksesta.

Valmennus on suunniteltu siten, että harjoitteet on helppo ottaa osaksi arkea. Vaikka valmennus keskittyy keskivartalon ja lantionpohjan lihasten vahvistamiseen, valmennuksessa huomioidaan liikunnan ja liikkumisen lisäksi myös hyvinvoinnin muut osa-alueet, joka myös osaltaan voinee selittää valmennukseen osallistuneiden äitien sitoutuneisuutta ja tyytyväisyyttä.

Sydämellinen kiitos tutkimukseen osallistuneille!

Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia äitejä, jotka osallistuivat tutkimukseen! Kiinnostus tutkimustamme kohtaan oli valtava ja yli 450 äitiä oli kiinnostunut tutkimuksesta. Ensimmäiseen kyselyyn saimme vastauksia yli 300, ja toiseen, valmennuksen päätyttyä täytettävään kyselyyn vastasi 144 äitiä. Osallistujien rekrytointi päättyi tammikuussa 2023, ja aineistonkeruun osalta keräämme vielä tämän kesän ajan kolmannen, eli puolen vuoden seurannan vastauksia.

Sydämellinen kiitos jokaisesta jo saadusta ja vielä tulevasta vastauksesta, ne ovat meille korvaamattomia, kun teemme työtä äitien hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin ❤️.

Iina Ryhtä
fysioterapeutti, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto
iikrry(at)utu.fi

Nordin Fit Maman perustajan, Riina Laaksonen kommentti tutkimukseen ja sen etenemiseen:

"Olen huipputyytyväinen tuloksiin ja erityisesti siihen, että lähes 70% kertoi harjoittelevansa vähintään neljä kertaa viikossa. Kun verrataan tätä lukua globaaleihin lukuihin verkkovalmennusten vaikuttavuudesta, meillä on käsissämme huippuonnistuminen, sillä globaalisti vain noin 15% verkkovalmennusten ostajista tekee/hyödyntää valmennusta. 

Uskon onnistumisen johtuvan samasta syystä kuin tutkija Iinakin, eli siitä, että huomioimme äitien elämäntilanteen kokonaisuudessaan. Kyseessä ei siis ole pelkkä treenivalmennus, vaan muuttunut elämäntilanne ja myllerryksessä oleva mielikin saavat huomiota. Lisäksi valmennuksessa tehtävät muutokset ovat sen verran pieniä, että ne on helppo saada oikeasti tehtyä ja sovitettua arkeen ja mikä tärkeintä: ylläpidettyä." 

Käy kuuntelemassa Kehtaanko kysyä -podcastista tutkija Iinan haastattelu äitiysterveydenhuollon nykytilasta. 

Lähteet:
Community Child Health Network (CCHN), Guardino CM, Hobel CJ, Shalowitz MU, Ramey SL, Dunkel
Schetter C. Psychosocial and demographic predictors of postpartum physical activity. J Behav Med.
2018;41(5):668–79.

Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilen H, Ryhtä I, Saarikko J, ym. Raskaana olevat ja synnyttäneetterveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hotus-hoitosuositus. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö; 2022. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2022/09/suositus.pdf

Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, ym. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022;76(7):677–84.

Lim S, Tan A, Madden S, Hill B. Health Professionals’ and Postpartum Women’s Perspectives on Digital
Health Interventions for Lifestyle Management in the Postpartum Period: A Systematic Review of
Qualitative Studies. Front Endocrinol. 2019;10:767.

Makama M, Awoke MA, Skouteris H, Moran LJ, Lim S. Barriers and facilitators to a healthy lifestyle in
postpartum women: A systematic review of qualitative and quantitative studies in postpartum women and healthcare providers. Obes Rev. 2021;22(4).

Turner J, Clanchy K, Vincze L. Telehealth interventions for physical activity and exercise participation in
postpartum women: A quantitative systematic review. Prev Med. 2023;167:107413.

WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Geneva: World Health Organization; 2020. WHO. WHOQOL User Manual. 2012. https://www.who.int/tools/whoqol