Valmistautuminen synnytykseen ja synnytyspelko - Nordic Fit Mama
15328
post-template-default,single,single-post,postid-15328,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-theme-ver-10.1,wpb-js-composer js-comp-ver-5.0.1,vc_responsive

Valmistautuminen synnytykseen ja synnytyspelko

Valmistautuminen synnytykseen ja synnytyspelko

Hei, äiti. Odotatko tulevaa synnytystä malttamattomana, mutta toisaalta pelonsekaisin
tuntein? Jokainen tuleva äiti ja isä jännittää synnytystä on perheeseen syntymässä esikoinen
tai sisaruksia. Parhaimmillaan synnytys voi olla antoisa, ajoittain vaativa ja vaikeakin
kokemus, joka voimaannuttaa niin naisena kuin äitinä. Synnytykseen liittyvä jännitys on
normaali tunne ja jopa hyödyllinen, koska se nostaa naisen adrenaliinitasoa ja auttaa
valmistautumaan synnytykseen ja synnytyksestä selviytymiseen. On tavallista, että myös isät
tuntevat pelkoa raskauden alussa ja synnytyksen lähestyessä.

Voimakas synnytyspelko on puolestaan haitaksi äidille itselleen sekä raskauden ja
synnytyksen kululle sekä estää näin äitiä nauttimasta raskaudesta ja elämästä normaalia
elämää. Pelon ja ahdistavien tuntemusten hallinta vie paljon energiaa. On arvioitu, että noin 6-10 % raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta. Pelko synnytystä kohtaan ilmenee
muun muassa painajaisina, ahdistuneisuutena ja paniikkikohtauksina. Pelko voi olla
epämääräistä huolta tai selkeää pelkoa jotain tiettyä asiaa kohtaan.

Olet varmasti pohtinut synnytykseen liittyvää kipua, kuinka selviät siitä? Omaa avuttomuutta
ja mitä jos menetät voimasi ja itsehallintasi ? Mitä jos en osaa synnyttää ” oikein” ja synnytys
hankaloituu ja lapselle tulee hätä tai vaurioituu ? Mitä jos joudutaan toimenpiteisiin ? Mitä jos henkilökemiat kätilön ja henkilökunnan kohdalla ei kohtaa ? Synnytyspelko on pelkoa
hallitsematonta tilannetta kohtaan. Synnytys voi kokemuksena tuntua sinusta
hallitsemattomalta ja kontrolloimattomalta, jossa oman kehon toiminnan vietäväksi asettuminen voi ajatuksena tuntua vieraalta. Ensisynnyttäjien pelot ja jännittäminen liittyvät
usein kipuun. Myös repeämisen pelko on tavallista. Nämä kaikki ovat luonnollisia ajatuksia ja yleisiä pelkoja niin äidille kuin isälle uuden tilanteen edessä.

Synnytyskivun pelko on yhteydessä kivun pelkoon yleensä. On tärkeää, että puhut avoimesti
tuntemuksistasi läheisillesi ja kysyt neuvolassa, sairaalassa ammattihenkilöiltä sinua
askarruttavista asioista. Sinulla on oikeus osallistua päätöksiin omasta hoidostasi.
Turvallisuutta ja luottamusta synnytyksestä selviytymiseen lisää hyvä tiedonsaanti sinua
askarruttavista asioista. Ota selvää ja pyydä tietoa oman synnytyssairaalan
kivunlievitysvaihtoehdoista ja hoitokäytännöistä myös synnytyksen vaiheisiin tutustuminen
kannattaa.

Tutkimusten mukaan naisen kyky kestää kipua ja ahdstusta synnytyksessä paranee,
kun hän saa puolisolta ja synnytyssairaalan henkilökunnalta tukea. Vahva tuki naiselle pystyy
korvaamaan synnytyksen lääketieteellistä avustamista kivunliveityksineen ja riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen pienenee.

Nykyisin tutustumiskäyntejä sairaalaan on kuitenkaan enää harvassa sairaalassa ja on siirrytty
synnytysvalmennusten osalta yhä enemmän digitaaliseen valmennusmuotoon. Yksityisiä
kätilön tuottamia synnytysvalmennuksia on kuitenkin useassa kaupungissa saatavilla ja näitä
kannattaa hyödyntää. Lisäksi doulasta voi olla äidille ja perheelle merkittävä apu
synnytyksestä selviytymiseen ja myönteiseen synnytyskokemukseen.

Uudelleensynnyttäjien pelot liittyvät useimmiten aiempiin huonoihin synnytyskokemuksiin ja
tällöin on tärkää purkaa aiempi kokemus ammattihenkilöiden tukemana. Havaitsematta jäänyt
tai taka-alalle painettu pelko on huono lähtökohta tulevalle synnytykselle. Voimakasta
synnytyspelkoa ja ahdistuneisuutta kokeva äiti kokee synnytyksen usein kivuliaaksi ja
negatiiviseksi. Heillä voi olla myös korkeampi riski sairastua synnytyksen jälkeiseen
masennukseen.

Ahdistuneisuus ja pelko voivat käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti tai
estää käynnistymisen ja sen seurauksena johtaa raskauden yliaikaisuuteen ja synnytyksen
käynnistymiseen. Epämiellyttävä kokemus synnytyksestä saattaa vaikeuttaa jopa äitiyteen
sopeutumista ja äidin on vaikea luoda hyvää suhdetta vauvaan.

Äitiysneuvolan ja perhevalmenuksen avulla voidaan hoitaa synnytyspelkoa kuuntelemalla,
jakamalla asiallista tietoa sekä myös tarvittaessa ohjata erityishoitoon
synnytyspelkopoliklinikalle. Jos koet synnytyspelkoa ota rohkeasti asia puheeksi neuvolassa
tai synnytyssairaalassa. Olisi tärkeää, että sinulla itsellä on raskauden aikana tunne siitä, että
pystyt itse vaikuttamaan hyvinvointiisi vaikuttaviin tekijöihin ja myös tulevaan synnytykseen.
Usein tuntemusten jäsentäminen ja peloista puhuminen yhdessä ammattihenkilön kanssa
auttaa.

Hallinnan tunnetta voidaan lisätä valmentamalla ja antamalla tietoa raskauteen ja
synnytykseen liittyviä asioita, jolloin voit ennakoida ja tunnistaa niitä asioita joista
selviytyminen edellyttää erityisiä taitoja tai joita voit käsitellä etukäteen välttyäksesi
epämiellyttäviltä tunteilta. Parhaimmillaan valmentatuminen tukee itseluottamustasi ja
voimavarojasi sekä auttaa sinua kohtamaan myös synnytykseen liittyviä kielteisiä
epänormaaleja ja yllättäviä tapahtumia.

Synnytyksen kulkua on mahdotonta varmuudella etukäteen tietää, mutta jonkinlainen yhdessä ammattihenkilön kanssa etukäteen laadittu synnytyssuunnitelma on usein hyvä konkreettinen apukeino. On tärkeää, että sinulla on konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia ja saat apua tunteiden käsittelyssä synnytykseen
valmistatumisessa ja sen aikana. Tuen avulla voit synnyttää normaalisti ja osaat ottaa
synnytyksen vastaan sellaisena kuin se on.

Tärkeintä onnistuneessa synnytyskokemuksessa on se, että äiti löytää itselleen sopivan
synnytystavan kätilön avustuksella. Hyvin hoidetulla raskausajalla ja synnytyksellä on myönteinen
vaikutus niin sinun kuin vauvasi väliselle suhteelle että hyvinvoinnillesi synnytyksen jälkeen.
Toisten synnyttäjien kertomuksia kannattaa kuunnella kriittisesti sillä jokaisen synnytyskokemus on
aina yksilöllinen ja jokainen synnytys on omanlainen.

Kuinka valmistautua ja lieventää synnytysjännitystä tai pelkoa

Rentoutumisella on paljon myönteisiä vaikutuksia hyvinvoinillemme. Rentoutumisella voit
vaikuttaa yöunen laatuun ja se vähentää myös raskausajan vaivoja. Rentoutunut mieli lisää
itseluottamusta ja uskoa onnistumiseen sekä rentoutumisen taidosta on suuri hyöty synnytyksessä.
Synnytys sujuu nopeammin ja luonnollisemmin, kun äiti osaa rentouttaa itseään. Lisäksi
rentoutuminen auttaa tulemaan toimeen synnytyskivun kanssa.

Rentoutuminen on taito, jonka jokainen voi oppia, mutta se vaatii säännöllistä harjoittelua. Jos haluaa olla rauhallinen, se ei onnistu vain tahtomalla. Jotta osaat rentouttaa itseäsi tulevassa synnytyksessä kannattaa taitoa
harjoitella jo hyvissä ajoin raskauden aikana. Synnytykseen liittyy myös hankalia tunteita kuten
kipu, pelko, turvattomuus ja turhautuminen. Rentoutuminen on myös keino näiden tunteiden
hyväksymiseen. Kun voit itse tehdä jotain omaa oloasi helpottaaksesi tämä lisää myös
turvallisuuden tunnetta.

Kipu ja rentoutuminen

Synnytyksen aikana rentoutuneessa tilassa sinun on helpompi luoda positiivisia ajatuksia ja
mielikuvia synnytyksestä. Kehosi on viisas ja synnytys on luonnollinen tapatuma. Ota supistukset
luonnollisina synnytykseen kuuluvina ja ”mukaudu” synnytyksen kulun eri vaiheisiin, tämä
vaikuttaa myönteisesti synnytyksen kulkuun. Supistuskipua voi ajatella myös hyvänä asiana,
supistukset auttavat vauvaa kulkeutumaan synnytyskanavassa ja herättelee vauvan elimistöä
syntymää varten. Rentoutuneessa kehossa supistukset tehoavat paremmin, lisääntyneen endorfiinin
ja oksitosiinin erityksen myötä. Endorfiini lievittää kipua ja oksitosiini supistaa kohtua. Kipua ei voi
hallita eikä rentoutuminen poista kipua, mutta sen avulla voi sietää kipua paremmin. Rentoutuminen
ja kivun lääkitseminen eivät sulje myöskään toisiaan pois.

Mitä voit tehdä itse?

Synnytyspelko tiettyyn pisteeseen on hyväkin asia sillä se patistaa äitiä valmistautumaan
synnytykseen. Olemme yksilöitä ja jokaiselle naisella on omat voimavaransa, synnnytystuen tarpeet
ja pelot, unelma hyvästä synnytyskokemuksesta sekä oma tapa valmistautua synnytykseen. Kerro avoimesti läheisillesi tuntemuksistasi, jäsentele tuntemuksiasi kirjoittamalla ja hae tietoa sinua
askarruttaviin asioihin synnytyksen amattilaisilta. Voit kokeilla tanssia, laulua, musiikkia,
äitiysjogaa, erilaisia hengitys- ja rentoutusharjoituksia.

Rentoutumista kannattaa harjoitella kotona jo raskauden aikana, näin siitä saat parhaiten apua
synnytyksessä. Rentoutumisessa tärkeä osa on hengityksen säätely ja käyttö. Kun osaat
hengittää pallean kautta oikein ja rentoutua, pystyt omin keinoin helpottamaan oloasi.

Vinkit synnytykseen valmistautumiseen

• Tee itselle mieluisia ja oksitosiinihormonia nostattavia asioita, jotta synnytys lähtisi hyvin
käyntiin
• Lepää riittävästi ja nuku päiväunia. Väsymys on synnyttäjän pahin vihollinen eli pidä
väsymys loitolla nukkumalla.
• Lämmin suihku, kylpy rentouttaa ja vie särkyä
• Ravitse kehoasi syömällä ja juomalla hyvin.
• Tee mielikuva-, hengitys- ja rentoutusharjoituksia.
• Pyydä puolisoasi hieromaan, silittelemään, hellimään ja suukottelemaan.
• Synnytyksen käynnistyessä säästä alussa voimia: jos voit maata, niin makaa. Jos voit istua,
niin istu. Ja vasta, kun et voi kuin istua, liiku ja rentouta itseäsi liikkeen avulla.
• lantion pyöritys helpottaa vauvaa löytämään hyvän syntymäasennon ja lievittää painetta
lantiossasi.
• varaa herkullisia eväitä synnytystä varten. (kevyttä syömistä ja juomista).
• Kerro kumppanillesi toiveistasi ja tuntemuksistasi sekä kuinka hän voi olla avuksi.
Tapoja rentouttaa kehoa
• Kävely ja heijaaminen omien tuntemusten mukaisesti seisten, seinään nojaten, roikkuen
esim. kumppanin tukemana, tangosta kiinni pitäen, katosta roikkuvasta liinasta jne.
-Keinuttelu tai pallon päällä liikkuminen
• Supistusten aikana kannattaa keskittyä hengittämään korostetun syvään. Supistuksen tullessa
hengitä nenän kautta sisään ja rauhallisesti lantion kautta ulos.
• Syvähengittäminen auttaa sietämään supistuksia ja auttaa keskittymään, samalla
lantionpohja rentoutuu. Saat saman vaikutuksen laululla tai suun ja leuan rentouttamisella.

Synnytyksen käynnistyessä perheet kysyvät usein minulta kysymyksen osaisitko arvioida
milloin vauva syntyy tai miten synnytys tästä etenee ? Usein vastaus on kaikille sama, kunpa
minulla olisi kristallipallo josta näkisin. Jokainen synnytys on omanlaisensa ja voin antaa vain
arvioita, mutta lopulta jokainen synnytys kulkee omaa polkuaan. Elämme hetkessä ja
annamme kehon tehdä rauhassa tehtävänsä. Sinun kehosi on viisas, luota siihen. Selviät
synnytyksestä parhaalla mahdollisella tavalla läheisten ja sairaalan henkilökunnan tukemana.

Onnea matkaan, toivottaa kätilö Tiina <3

Nordic Fit Mama
info@nordicfitmama.fi